lauantai 18. heinäkuuta 2015

Jokilaaksot tutuiksi..;)

Briefauksista ja varoituksista huolimatta ovat itäisen Unkarin jokilaaksot aiheuttaneet hieman tuskaa ja lisää hikeä. Kahtena päivänä olen tutustunut samalla seudulla jokihaarojen kiemuroihin turhan matalalta. Ylös on aina päässyt, mutta aikaa paloi turhan paljon. Jatkossa varoitusten ja briefausten mukaan on yritettävä edetä niillä seuduilla mahdollisimman hyvissä korkeuksissa.

Torstain tehtävä oli Mikan kertoman mukaan älytön. Jääräpäinen kisan johto ei muuttanut 18 metristen tehtävää, jossa ensimmäinen legi lähti lounaaseen heikkoon kuivatermiikkialueeseen ja toinen legi itään reilut 250 km. Siinä olikin rypemistä takaisin kohti kotia. Yllättävän moni sen tällä tasolla tekee. Yhtä nostoa jäi suomalaisilla uupumaan.

Perjantaina keli syttyi hitaasti, mutta tehtävä oli järkevä. Kelin kehittyminen oli arvoitus mukaan lukien ukkosten mahdollisuus. Suurempia harmeja ei reitille kuitenkaan ilmestynyt, joten kärki ajeli hyviä nopeuksia. Lähdimme reitille peräperää, mutta WS kurvasi varmistamaan lähtölinjan ylistystää uudelleen ja niinpä päädyin ajelemaan Tonavan aukon yli itsekseni. Aikanaan nostokin löytyi, mutta ei ollut häävi. Matka eteni hieman takkuillen omaan tahtiin ja toisella legillä Y2:n ja WS:n alapuolella loppumatka kotiin.

Tänään odottelemme helteessä hinausten alkua AAT:lle. Lämpöä todella riittää ja tymästä ei ole tietoa ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti